Kuten varmasti kaikki tiedämme voi monissa älyluureissa esim. valokuvat tallentaa nykyisin verkossa sijaitsevaan pilvipalveluun. Palvelun kautta tiedostoja voi katsella helposti samalle käyttäjälle asennetulla toisella laitteella kuten vaikkapa tabletilla. Vaikka puhelin katoaa tai se varastetaan, moni älylaite lähettää edelleen kuvia, sijaintitietoja ja muuta sisältöä omistajalleen, jos pilvipalvelutoiminto on jäänyt käyntiin.
Artikkelissa mainitaan esimerkikkinä kuinka Lahden yöelämässä kuukausi sitten ryöstetyn miehen Facebookissa julkaisemat kuvat keräsivät kahdessa päivässä yli 14 000 jakokertaa. Oltuaan muutaman viikon kadoksissa, älypuhelin oli alkanut lähettää uusia valokuvia omistajansa hallitsemaan pilvipalveluun. Tämän perusteella puhelimen omistaja julkaisi kuvan kahdesta henkilöstä, joiden hän arveli olevan anastetun puhelimensa nykyiset käyttäjät. Hän pyysi julkisella Facebook-päivityksellä kuvassa näkyvien henkilöllisyyden selvittämiseen.
Facebookia on hödynnetty vastaavissa tilanteissa aikaisemminkin. Esimerkiksi kadonneiden ihmisten tai lemmikkien etsinnässä sosiaalinen media on todistanut olevansa käyttökelpoinen apuväline.
Kuitenkin tuntemattoman henkilön julkinen epäileminen varkaaksi ja hänen kuvansa julkaiseminen sosiaaliessa mediassa voivat pahimmassa tapauksessa täyttää kunnianloukkauksen kriteerit. Myös Facebook-julkaisun saatteeksi kirjoitetussa tekstissä esiintyvä kielenkäyttö tai syytökset ylittävät herkästi lain rajat.
Ajatusen tasolla Facebook on ihan hyvä idea, mutta sen suhteen mennään vähintään epäilyttävällä alueella, toteaa artikkelissa nettipoliisinakin toimiva vanhempi konstaapeli Pekka Laitinen Hämeen poliisilaitokselta. Laitinen muistuttaakin, että tuntemattomien henkilöiden kuvia julkaistaessa ei voida koskaan varmuudella tietää, kuka tai keitä kuvissa todellisuudessa esiintyy. Tämä kasvattaa virhetulkintojen mahdollisuutta ja väärä tieto voi alkaa levitä sosiaalisessa mediassa räjähdysmäisesti. Kännykän lähettämässä kuvassa voi myös näkyä ihminen, joka ei liity mahdolliseen rikokseen millään tavalla.
Varastetusta älypuhelimesta omistajalleen tihkuva tieto kannattaakin luovuttaa sosiaalisen median tuhatpäisen raadin sijaan mahdollisimman pian poliisille. Jos puhelimen katoamisesta on tehty rikosilmoitus, poliisi voi hyödyntää kuvia esimerkiksi todistusaineistona tai osana esitutkintaa.
Tarvittaessa poliisi voi myös tietojensa kautta ryhtyä selvittämään, kuka kuvassa näkyy. Missään nimessä laitetta ei kannata lähteä itse jäljittämään tai hakemaan pois varkaalta. Aiemmin kesäkuussa törmäsin nimittäin sattumalta digiTodayssa uutiseen, joka mukaan 18-vuotias kanadalainen ammuttiin, kun hän oli paikantanut kadonneen älypuhelimensa ja lähtenyt hakemaan sitä sukulaistensa kanssa takaisin. Tämän uutisen pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä.
